Sivut

lauantai 31. joulukuuta 2011

"Ensvuonna se muuttuu, kaikki paremmaks taittuu, uusvuosi ku vaihtuu..."

Kai sitä pitää näin vuoden viimeisen päivän kunniakse vähän muistella kulunutta vuotta 2011!


Vuosi 2011 on mennyt ainakin multa todella nopeasti ohitse, muistan tuoreesti miten viime uutena vuotena istuskelin katolle vievillä tikkailla ja tiirasin raketteja ja siitä nyt on kuitenkin jo vuosi aikaa.
Vuosi ei ehkä ollut sellainen juhlavuosi mitä ajattelin, en ehtinyt vielä mullistaa maailmaa tai tekemään asioita joita aion. Vuoden alussa oli niin paljon tehtävää ja niin paljon aikaa, mutta jotenkin se aika vaan valui lävitse ja monia asioita jäi tekemättä. Tottakai tein myös paljon asioita, joita halusinkin eli tilanne on kai fifty-fifty?

Tämän vuoden aikana onnistuin nolaamaan itseni totaalisesti useampaankin otteeseen, mutta oli niitä onnistumisiakin. Onnistumisista ehkä suurimpiin kuului peruskoulun lopettaminen keskinkertaisilla arvosanoilla, mutta kaikkein suurin taisi olla unelmakouluun pääseminen. Hetki jolloin kirjekuori tömähti postilaatikkoon oli kohtalokas. Siinä kyynelehdin varmana siitä, että joutuisin opiskelemaan kokki-puolelle Raisioon tai muuhun vastaavaan paikkaan, joita olin vain keksinyt hakulomakkeeseen. Avattuani kuoren kyyneleet lisääntyivät lukiessani paperista: ”Teidät on valittu opiskelemaan Elintarvikealaa…” Loppua en edes lukenut, kun en enää kyyneliltäni mitään nähnyt.
Alkuvuosi nyt meni miten meni ja aina silloin tällöin varjostaa nykyhetkeäkin. Mutta pitkä kesäloma ja uusi koulu, toivat niin paljon uutta ettei sitä oikein ehtinyt edes tajuamaan.
Tänä vuonna on tehty jos jonkinmoisia reissuja ja ties minne. Viikko Ähtärissä taisi olla, paras niistä kaikista mutta niitä on monia muitakin. Ihan vain kavereilla vierailut tai rippijuhlat ja muut kissanristiäiset.



Tämänkin vuoden läpi ystävät auttoivat jaksamaan ja toivat päiviin valoa ja naurua. Vaikka oman temperamenttisen, äkkipikaisen, itsekkään ja muut samankaltaiset luonteenpiirteeni toivat hankaluuksia ystävyyssuhteisiin ja muuhunkin elämään. On tapeltu, itketty, naurettu ja sovittu useasti yhdessä kaikkien kavereitten kanssa. Tai no osa ei ole ehtinyt vielä siihen tappeluvaiheeseen. Toiset taas heidänkin edestä... On ehditty tappelemaan ystävien, tuttujen ja tuntemattomienkin kanssa. Mutta myös naurettukkin ystävien, tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Sellaista se elämä mun kanssa vaan... Näissä ei siis oo mitään järjestystä.
 Tänä vuonna on tullut vietettyä aikaa Annin kanssa enemmän, kuin silloin kun kävimme samaa koulua. Vaikka Anni on vuoden nuorempi on hänen juttunsa yleensä, omianikin paljon edistyneempiä. Annin kanssa on vietetty monia pyöräretkiä ja kuvailuja, on naurettu, laulettu ja vaikka mitä muuta. Tuli kesällä myös käytyä Annin rippijuhlissakin. Anni-ananas

Sitten Karpo! Karpo auttoi läpi alkuvuoden ja senkin jälkeen vähän kauempaata käsin. Olihan se kova pala, kun Karpo peruskoulun päättymisen jälkeen muutti Lahteen. Mutta Lahteen Karpo kuuluu, kunhan vain muistaa meitä turkulaisiakin välillä käydä moikkaamassa. Karpon kanssa on tänäkin vuonna vietetty ne hauskimmat hetket ja naurettu ne parhaimmat naurut, vaikkei ollakkaan niin usein nähty. Ennen sitä vain saattoi ilmestyä Karpon oven taakse "Terve tulin nyt tänne" nykyään se vaan on hieman hankalampaa. Kaikki ne merirosvofrendi suunnitelmat ja kaikki ne hetket kun tosissamme ajattelimme "Otetaaks toi ja lähetää juoksee ja katotaan kui moni lähtee perään" pysyyy aina kultaisten muistojen kansiossa. Oli onni kohdata Karpo silloin seiskalla, kun vaihdoin luokkaa. Ala-astettakin käytiin samassa koulussa, mutta minä vian lähdin silloin siitä koulusta pois, kun Karpo sinne ilmestyi. Edelleen miten Karpon ja mun ystävyys alkoi on suuri mysteeri, koska kumpikaan meistä ei siitä mitään muista. Ei Karpo turhaan väitä olevansa kuningas, koska sitä Karpo tosiaan on.♥

 Ja Jelen vuoro! Jelen kanssa ei ikinä olekkaan tullut riideltyä ja Jele oli yksi niistä tukipilareista alkuvuonna. Koulun vaihduttua Jele on silti ollut mitä parhain bussikaveri vaikka eri kouluissa ollaankin. Tai no perjaatteessa sama kouluhan se on, ala ja rakennus vain eri. Mutta kuitenkin Jelen kanssa vietetty niitä naurun täyteisiä hetkiä ja jotain erittäin syvällisiä keskusteluja. Oli onni kohdata Jelekin silloin luokan vaihtuessa ja vielä suurempi onni oli Jelen muutto Paattisille. Ja Jelen luona on milloin minkälaisia juhliakin vietetty. Justus

 Ja Annikan vuoro. Yksi kovimmista iskuista peruskoulun jälkeen oli myös Annikan muutto Vantaalle. Annikankin kanssa oltiin samalla ala-asteella ikuisuuksia, mutta tutustuminen kävi vasta seiskalla ja onneksi silloin tutustuttiinkin. Annika on aina ollut lohduttamassa ja halaamassa, jos jokin on ollut huonosti. Annika on suloisin ihminen, jonka kanssa on vietetty hauskoja ja ihania hetkiä, jotka tulee aina pysymään siellä kultaisten muistojen joukossa. Anski

 Jajajajajaa sitten Petra! Petran kanssa on taas tänäkin vuonna naurettu ja hihitelty milloin millekkin asialle. Tuli kesällä Petran luona vietettyä jokunen päivä, joihin mukaan mahtui rippijuhlia, raveja ja vaikka mitä muuta. Petran kanssa tutustuttiin jokunen vuosi sitten ja onneksi tutustuttiinkin. Kultaisten muistojen joukkoon lisätään Petrankin kanssa vietettyjä useita ja useita hetkiä. Mietitäänpäs vaikka yhtälöä Kaarina+Petra+Kävyt+ulko wc=ikimuistoinen hetki! Pölhö ja kaunis Petra

 Pinja! Pinja kuuluu myös uusiin tuttavuuksiini. Pinjalle mä puhuin oikeestaan ensimmäisenä uudessa koulussa, jopa niinki paljon et "Voiks tähän istuu" ja sillä hetkellä kumpikaan meistä ei vielä tiennyt et päädyttäis samalla luokalle ja ystävystyttäiskin vielä. Kun luokassa esittäydyttiin ekoilla viikoilla ja Pinja kertoi nimensä olin aivan varma et ollaan kohdattu joskus aiemminkin. Pinjan ulkonäkö ja nimi oli jotain niin tuttua, et tuntus ihan ku oltais jotain vanhoja bestiksiä. Vaikka totuus on ettei ikinä olla edes tavattukkaan aikaisemmin. Pinjan kanssa on shoppailtu, juhlittu, naurettu, luisteltu, puhuttu ja vietetty hyviä hetkiä. Pinja on ehkä kovaäänisin ihminen, jonka oon ikinä tavannut ...vihdoinkin siis joku kenen kanssa voi huutaa kilpaa. Kaunis ja tärkeä Pinsku

 Veera! Veerahan on se sama Veera, jonka kanssa ollaan tunnettu jo niin skidistä että koko elämän voisi sanoa. Olihan siinä niitä hetkiä, jolloin ei pidetty mitään yhteyttä ja olihan siinä niitä hetkiä jolloin tapeltiinkin. Nyt vuosi 2011 toi Veeran takaisin elämääni, kun alettiinkin yhtäkkiä kirjoitella mesessä ja tekstailla ja ei mennyt kauakaan, kun yksi kesäpäivä Veera olikin meillä. Sen jälkeen on naurettu Potter-vitseille ja puhuttu syvällisiä ja naurettukkin ja muisteltu menneitä. Meijän pitäis joskus mennä yhdessä moikkaamaan Arjaakin. Rakas Veera

 Jaaaaaaa Julia! Snellun kanssa on tullut vietettyä hauskoja hetkiä hauskojen hetkien perään. Snellun kanssakin ystävyys on kantanut tänne eskarista asti. Tosin matkanvarrelle on tullut niitä riitoja jokunen, joiden seurauksena minullahan ei ole mitään asiaa Snellun kotiin. Snellun kanssa ollaan tänä vuonna naurettu, hengailtu, puhuttu syvällisiä, arvosteltu ihmisiä. Snellu on ollu useesti täällä ja yhdessä oltiin laivalla ja vaikka mitä. Juttuja on niin paljon, että tässähän menis useampi vuosi luetellessa. Ystävyyden tielle on peruskoulun jälkeen tullut uudet koulut: Snellu, kun opiskelee rankasti lukiossa ja itse otan leppoisasti amiksessa, niin eivät aikataulut hirveän usein nappaa. Snellu on paras kaveri, jota kukaan voi ikinä toivoa

 Ja Laura! Late, Latetze, Märkä-Late, Late pieni huijaus jajajjaaa mitähän muita lempinimiä sitä olikaan. Laura kuuluu niihin uusiin ystäviin, jotka ovat uuden koulun kautta tulleet. Siinä pienessä ajassa Laurasta on tullut yks rakkaimmista ystävistä, mitä mulla on ikinä ollut. Mulla ei oo mitään muistikuvia Laurasta koulun alusta, tai kyllähän se nyt et tiesin Laten olevan meidän luokalla. Mutta onneksi meidät laitettiin leipomossa  pareiksi ja siinä kahdeksan viikkoa yhdessä työskennellessä väkisinkin ystävystyy pariinsa. Lauran kanssa on vietetty parhaimpia hetkiä koulussa ja vapaalla. On mokailtu munkkien kanssa, leipien, pullien ja aina sillon tällön saatu matikanopettajankin pinna kireelle. Aina vähän väliin Laurasta paljastuu uusia puolia, joita ei ikinä uskois jos ei Latee tuntis. Laten kanssa voi tehdä oikeestaan ihan mitä vaan voidaan, nauraa, laulaa, luistelle tai vain olla! Laura on tuonut paljon uusia asioita mun elämään, joista suurin muutos taitaa olla se, että seuraan jäkistä nykyään ihan 24/7. Kaunis ja ihana Late

 Jaaaaaa Jennifer! Jenniferiinkin tutustuin uudessa koulussa, josta Jennifer tosin häipyi jo pian aikkuun. Jenniferinkään kanssa ei varmaan oltaisi tutustuttu ellei oltaisi päästy samaan ryhmään lihapuolella. Ystävystyminen kunnolla tapahtui muistaakseni oikeastaan vasta myöhemmin mesessä. Jonka jälkeen Jennifer kävi välillä koulussa moikkaamassa ja välillä nähtiin kaupungilla. Nyt Ollaan jo käyty useasti kahvilla, olen ollut Jenniferilla, hän on ollut täällä, käyty leffassa ja shoppailemassa, syömässä ja zumbaamassa! Jenniferin kanssa on helppo puhua ja usein puhutaankin. Välillä tietenkin nauretaankin! Jennifer on

Eikä tietenkään unohdeta näitä kahta! Ellu ja Tapsa parhaimmat sisarukset, joita kukaan voi saada! Yhdessä ollaan tapeltu oikeast, tapeltu leikisti, mökötetty, naurettu, pelattu, urheiltu, käyty leffoissa ja hengailtu milloin missäkin. Ellun on paras sisko ja Ellun kanssa voi aina juoruta ties mistä ja hoitaa kaikki tyttömäiset asiani. Tapsa on paras veli ja Tapsan kanssa voinkin sitten päästää poikapuoleni esiin ja tapella ja heitellä läppää vaikka millä mitalla. Sisarusten kanssa on vietetty kuitenkin kaikista kavereista ne parhaimmat hetket ehdottomasti! Tapsa rakas♥ Ellu rakas


Ja onhan niitä muitakin useita vaikuttajia, eli kiitokset vielä Jenskulle, Veeralle, Jamille, Kirsille, Vaulalle, Tuomakselle ja muillekkin ihmisille elämässäni!
P.S. Anteeksi, että tästä tuli näin pitkä.
♥   HYVÄÄ JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2012!!  

"Ei huolen häivää, päivä on huoleton..."

Varoitus, tämä postaus tulee sisältämään kuvia, joita on vain tullut kerättyä työpöydälle odottamaan jakamistaan eli luvassa on koottu postaus :)

 Pimeydessä vaelleltiin lähes kaksi päivää...
Tälläinen monimetrinen kuusi siis talomme vierestä kaatui, myrskyn syystä. Voimme vain luojaa kiittää, että tuuli puhalsi niin päin, kuin puhalsi eikä vastasuuntaan... Jos niin olisi käynyt tuo kuusi loikoilisi keittiössämme parhaillaan.
 Sitten olen osani hakennut jo alennusmyynneistäkin. Meinaan tämän laukun kanssa oli kyseessä rakkaus ensisilmäyksellä. Ja pakkohan se oli saada: Kuinka usein itse löydät unelmiesi laukun 20e, kun normi hinta on sen 50-60e? Joten pakko ne päivän ruokarahat oli siihen kuluttaa.


 Kuvassa on nyt siis se pinkki laukku, joka joulupostauksestani katosi. Kuva päätyi tänne vain, koska rupesi oikeen naurattamaan kassin sisältö kun oli zumbaamaan lähdössä... Yleensä meinaan tuo väri ei kuulu tavaroihin, vaikka se on toisena lempparivärien joukossa :D
Anttilan alesta löytyikin 2 elokuvaa, jotka matkoivat yhteensä vain 3e! Miettikääs sitä! Ja nämä ostin siis tuon Just my Luckin takia, joka on aina kuulunut lempielokuviini. Kyllä se voi näyttää perusteinielokuvalta ja sitä se todellakin on! Rakkauteni teinileffoihinkin siis paljastuu tässä ja kuten arvata saattaa onhan se Lindsay Lohan toiseksi paras näyttelijä mielestäni ...kaikista töppöilyistään huolimatta heti Hilary Duffin jälkeen.
 Suomalaisesta kävin hakemassa kirjan, jota jo jonkun aikaa olin katsellut. Ja nyt lahjakortin ja sopivasti alennettu hinta kohtasivat, se tietenkin matkaan mukaan tarttui. Mitä vain parhaalle ystävälle.
"Kappas tatti ja vahvero vierekkäin, mikä oiva pariskunta..." Näin myös pompoja tuossa torstaina ja pakkohan sitä oli pakolliset yhteiskuvat ottaa, ainakin Karpon kanssa. Mukana oli myös Eve, Maza ja Vappu. Ja voi niitä kaikki nauruja miehelle, joka jäi liukuovien väliin! MITEN SE ON EDES MAHDOLLISTA!!! Ja ne kirosanat vartialle, joka varasti meiltä suuret huvit.
Tein myös muffinsseja :)

tiistai 27. joulukuuta 2011

"Joulu on taas, riemuitkaa nyt..."

Myöhästyneet joulut vielä kaikille kaimoille
 Nyt on syöty(lue: liikaa) ja vietetty aikaa perheen kesken + muiden satunnaisten kaimojen. On pelattu lautapelejä, katsottu leffoja/komiikkaa ja muuten vaan pohdiittu elämää yhdessä. Nyt kun kattois mun huonetta ei kaikki edes tunnistaisi sitä nimenomaan mun huoneeksi. Koska se totuttu vihreä, joka hyökkää silmille jo astuessasi huoneeseen on jäänyt kaikkien niiden tuhansien ja tuhansien joulukoristeiden alle/taakse piiloon. Vaikka jouluihminen olenkin, en voisi ikinä kuvitella muulloin tämän väristä huonetta arkeen... ei en mitenkään... Ellu saapui Tuomaksen ja Tuiskun kanssa 23. päivä ja Tapsa saapui noin 5 aikaan aamulla 24. päivä. Eli koko porukka kasassa.

Jouluaatto alkoi nukkumalla pitkään ja heräten niin, että ehtii syömään aamupalaa ja siitä tsiikaamaan lumiukkoa(kuten aina). Kun hetken aikaa oltiin heiluskeltu tekemättöminä aloitimme Hotellin pelaamisen Ellun ja Tapsan kanssa. Lopputuloksena Ellu ajautui konkurssiin, Tapsasta tuli miljonääri ja kaikista huijauksistani huolimatta jäin vain yhden normi hotellin ja kaikista tuottavimman ja parhaimman hotellin omistajaksi... Vaikka tosin huonoista perustuksista johtuen rakennukset vajosivat maan alle ja kaatuivat kyljilleen(VINKKI: älä rakenna hotellia hiekalle) ;) Siitä olikin siirtyminen ruokapöytään ja syötiin, syötiin, syötiin, syötiin ja syötiin. Mistä päästiinkin lempiosiooni LAHJOIHIN! Kyllä lahjat ovat♥ Ja niiden avauduttua matka jatkui hautausmaalle, oli kyllä surullista kun ei ollut lunta :(

Ja sitten tämän tekstin suosikkiosioni, josta te ette edes välitä on: ~tättärätättärätättärärääää~
LAHJAT!
3 lasia, suklaamuotteja(Jenniferiltä) ja nuolija
manikyyri -setti
Vaatteita + laukku, jonka kuva katosi johonkin O.o
DVD: Total comedy Niko Kivelä, I love you beth cooper ja Charlien enkelit
DVD: Twilight 1-3 ja Vika Potteri!
Ruokaisat Pizzat ja piiraat, Uunituoreet leivonnaiset, Viettelevä suklaa ja Hurmaava suklaa -kirjat
Maailman ihanimmat leivonnaiset -kirja
Kauan himoittu Hellapoliisi makeilee -kirja!
Leffalippuja :)
Koriste joutsenet
Hiirimatto Snellulta
Hajuvesi Snellulta
Ja sitten tuli salaperäinen arkku, joka paljasti sisästään: Veitsisetin + teroitin + sakset...
...Ja haarukat ja veitset
...Ja lusikat.
Mun väriset koristeet Jenniferiltä
Sony Ericsson Aspen puhelimeni, qwerty+kosketus
Ja sitten vielä yksi myöhäinen synttärilahja, joka on siis Ellulta:
Tähän kuuluu siis 4 isoa MUOVImukia, salaatinottimet, Muffarivuokia, raappa ja pullasuti. Ja kaikki tietenkin Kaarinan väreissä
Ja pahoittelen todella tän postauksen viivytystä, joka johtuu noh... Ensinnäkin heti jouluaattona en sanaut ladatuksi, koska blogger lagas kivasti eikä antanut ladata kuvia ollenkaan... Ja suurempi syy on kylläkin sähkökatkos joka alkoi su-ma yönä ja päättyi vasta tänään(tiistaina) 10 aikoihin päivällä. Siinä olivatkin valot päällä parisen tuntia, jonka jälkeen sai taas sanoa hyvästit kaikelle sähkölle. Ja sen jälkeen onkin vilkkunut koko ajan niin, että juuri kun saa koneen auki sähköt menee taas -.-' Että sellattis...

tiistai 20. joulukuuta 2011

"Everyone is special in their own way..."

Jälleen yksi finally tunne, meinaan loma alkoi tänään. JES! Viimeiset kaksi viikkoa olen jokapäivä nukkunut 20-60min pommiin ja se ei yleensä kuulu tapoihini... Joten nyt levätään kunnolla koko loma, eikä ressata! Eli mä aion ottaa rennosti, joten ottakaa tekin.
Oli kyllä haikeeta, kun kaikki halas tänään toisiaan ja toivotteli hyvää joulua. Väkisinkin siinä rupes itkettää, kun halasin Lauraa ja kun yritin sanoa heippa muille niin lause kuului "Hyvää joulua...." Ja "hauskaa uutta vuotta" jäi sisäiseksi ääneksi, sen sanottuani olisin jo itkenyt niin paljon ettei siitä olisi tullut mitään... Joten poistuin vain hymyillen paikalta kyynel silmäkulmassa. Ja jos tänään en vielä itkenyt tarpeeksi Lauran takia, nään Laten vielä huomennakin ja itken lisää. Noh se on vaan sen pari viikkoa :)

Kirkosta matka jatkui kiinalaiseen, juhlistamaan hyvin sujunutta puolta vuotta uudessa koulussa. Sieltä taas sinne sun tänne. Josta matka jatkui serkulle ja sieltä taas toiselle :)

Lahjoja lahjoja lahjoja :D Tässä tulee nyt ne parit synttärilahjat, jotka vielä puuttuivat:
3D suklaamuotti
4 glögilasia
Kynttilä

Uudet lemppari korvikset!
Lahjakortti suomalaiseen kirjakauppaan

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

"Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkai, hyvää syntymäpäivää toivotan..."

Sweet sixteen, finally :D Ja taas kysymys, miltä tuntuu olla nyt vanhempi? Ei tunnu... Tai noh kurkku tuntuu erittäin kipeältä, mutta siihen ei taida tuo ikä vaikuttaa. Tällä hetkellä istuskelen omalla uudella vihreällä tuolillani, jonka sain lahjaksi tänään :) Muita lahjoja olivat: karkkia, Snellulta VIHREÄ leikkuulauta, hajuvesi ja muuta en sitten saanukkaan... Noh ei ne ihan siihen loppunut huomenna luulen ainakin toivon saavani pari lahjaa lisää ;D ainakin pari lahjaa puuttuu.
Tein myös jälleen täytekakun, vaikken todellakaan itse niistä pidä. Mutten tee muutakaan, koska muut niistä pitävät. Ja onhan niitä ihan kiva tehdä, tai olisi jos osaisi...
Ja gluteenittomia keksejä :) Snellulle

Mun mielestä synttärit ei edes ole kovin kiva asia... Tai siis lahjat on kivoja ja vielä tämän ikäisenä vanheneminen on kivaa. Mut synttäreillä ei saa kuin huonon olon, syömällä tai jollain muulla tavalla. Tää vuosi oli eka vuosi, kun mulla oli joku kaveri synttäreillä. Se oli kivaa, mut silti vaan yks kaveri. En oo ikinä saanu viettää sellasia lastensynttäreitä. Pienenä kävi sukulaisia, nyt ei niitäkään enää käy.
Noooh ehkä tämä valittava synttärisankari lähtee muualle nyt itkemään...

Sitten vielä muuhun viikkoon, noh viikkohan oli paska kuten olette jo varmaan huomanneet... Perjantai olin luistelemassa, lauantaina kaupungilla ja Runosmäessä ja nyt olenkin ollut vain kotona. Tiistaina taisin olla Lauralla tai sitten se oli maanantai, en muista...
Ei, ei tänäkään vuona... Ei tullut onnittelua, ei tullut ei....

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

"Nuorten pitäis astuu esiin, laittaa vastust kehiin..."

Ehkä mä kestän, enää kaksi päivää + kirkko ja sit pääsee eroon ees hetkeks täst kaikesta paskasta... Että silleen...