Koulu sitten nyt alkanu tai no olenhan koulussa käynyt jo viikon verran ja juuri ja juuri osaan luokkalaistemme nimet ulkoa. Koulu on yhä tuntematonta viidakkoa ja koko ajan olen eksyksissä. Luokkamme on täynnä eri ikäisiä ja erillaisia ihmisiä, mutta en siltikään tunne kuuluvani siihen luokkaan. Siellä ei vain ole kaltaisiani ihmisiä, ainakaan ole sellaiseen törmännyt. Vielä ei ole tullut joka aamuista aamumasennusta ja toivotaan, ettei sitä tarvitsisi enää kestää. Elikkä koulussa olen Turun ammatti-instituutissa, Aninkaisten koulutalossa ja opiskelen siis Elintarvikealaa. Luokkakoodimme on onneksi helppo ELIPS11L, joten sen muistaa kun koko ajan joku kysyy. Luokkiksestani pidän, jotenki se on sellanen kivan rempsee joku muu ei välttämättä olis ollut.
Viime viikonlopun vietin extemporee tyylillä Lahdessa, Karpon luona. Perjantai aamulla sinne laitoin viestin ja tajusinkin seuraavaksi istuvani koulusta päästyäni jo linkassa matkalla Lahteen. Lahdessa tuli törmättyä ihan yllätyksellisesti Karpon molempiin bestiksii, jotka molemmat vaikuttivat mielenkiintoisilta persoonilta joihin haluan ehdottomasti tutustua myöhemmin paremmin. Olenhan sen verran ujo, etten heti uskaltaudu tekemaan oikeen paljoa tuttavuutta. Aika kului ulkoillen, syöden, pelaillen ja leffoja katsellen. Kyllä sitä Karpoa tulee ikävä<3
Kaulakoruni, oi suuri rakkauteni <3
"Mökkihöperön päiväkirja"
Tää alkuviikko on ollut vielä helppoa, vain 4h päivä, mutta nyt taitaa se koulu alkaa... Meinaan 8-16 päivät oijjjj nam ;P Koulusta päästiin jo 11.20, vaikka alkuperäisen lukkarinmukaan piti vasta 12 päästä. Kotiin en siitä sitten suoraa jaksanut lähteä ja päätin mennä Leipomo Rostenin kahvilaan istumaan ja kirjoittamaan erillaisia mietelmiä vihkooni ja tulihan siinä yksi pullakin syötyä. Pakko myöntää, että pidän siitä kahvilasta, että voisin myöhemminkin käydä siellä istuksimassa :) Tänään bussissa kotiin tullessa oli todelllaTODELLLA paljon ihmisiä ja siihen lisäksi, että siellä seistiin kuin sillit suolassa extrana satoi vettä, mikä tarkoitti kaikkien ikkunien huuruun menemistä, joita sitten pysähdyttiin putsailemaan lähes jokatoiselle pysäkille. Bussissa näki paljon kaikki nuorempia ex-Paavolalaisia kumma kyllä ei yhtään samanikäistä, paitsi aamulla. Kuuntelin siellä istuessani sitten miten toiset päivittelivät ja kirosivat miten joutuvat tuossa sateessa kävelemään vielä yli kilometrin pysäkiltä pihalleen. Siinä vieressä naureskelin et mullapa on vaan se 5m pysäkiltä niin oon jo kotiovella. Tosin ilman sateenvarjoa tollanen lyhyt matka sai aikaan läpimärän Kaarinan, vettä siis tuli TODELLA paljon ;P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti