Miksi juuri nyt JUURI NYT! kun mä olen yksin ja haluaisin jonkun kenelle sanoa "Minä rakastan sinua" kaikilla mun tuhansista ystävistä on sellainen? Voi miksi? Mä olen liian herkkä, mä en kestä olla yksin. Miks mä joudun olemaan se syrjitty? Tää maailma on pelkkää vääryyttä! Mä en nää täällä missään asiassa hyvää! Mä haluan vaan pois tästä pahasta! MÄ EN OIKEESTI KESTÄ ENÄÄ! Tä taas on näitä iltoja, kun mä itken itseni uneen ja katson vaivaudunko edes aamulla herämään tähän paskaan tai onko sen itkemisen jälkeen mahdollista enää nousta. Mä, miks, mitä mä, miten mä, apua. Kukaan ei ymmärrä mun ongelmia, kukaan ei edes usko et mulla olisi niitä! kun taas ongelmattomilla nuorilla niitä väitetään olevan koko ajan! Mä jatkan tätä itkuu, tätä turhaa raapustusta, mikä ei kiinnosta ketään, mitä kukaan ei edes lue. Mä teen kaiken turhaan mikään ei kiinnosta ketään. Mun omat vanhemmat vihaa mua ne haluu mut pois himasta, koska mä oon niin vitun ongelmanuori! Kaikille vaan esitetään sitä onnellista perhettä missä kaikki on hyvin! MUTTA mikään ei ole! Mä tarviin ihmisen joka jaksais ja pystyis nostamaan mut ylös kaikesta tästä pahasta! Miksi mun pyyntöjä ei kuunnella, mä olen vaan yksi turha ihminen maan päällä vaan sen takia, että muut saa ihmisen ketä alentaa ja pilkata. Ja mä ainoastaan haluisin sanoa suoraan "Mä rakastan sua" mutta sano itse tuo tyhjälle, ilman vastarakkautta. Vihaan koko vitun elämään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti