"Mä varmaan säälitän, kuulen ääniä pään sisäl..." omg mulle tuli ihan hirvee olo, henkisesti. Mä en haluu enää koskaan liikkua, koti oven ulkopuolelle en mihinkään missä on ihmisiä. Mä en pysty siihen enää, miksi mulle annettiin tää paska elämä? miksi mun pitää jälleen kerran kärsiä vaikka kuinka yritän selvitä. Lähden jonnekki kauas pois, suomesta tai vaikka koko maailmasta. Ne kyyneleet, nä kyyneleet ikuinen itku. MÄ HALUAN HELVETTIIN TÄÄLTÄ!!! MÄ EN KESTÄ ENÄÄ VITTU PASKAAKAAN! MÄ EN KESTÄ!!! Mä en halua mä en jaksa mä en vaan kestä tätä vitun paskaa elämää en paskaakaan en vaan kestä enää!!! Mä meen taas itken itseni uneen, joka iltainen rutiini jonka toivoisin jo loppuvan. Mä lopetan tän kaiken tähän, musta ei vaan oo enää tähän.
apua... oikeasti hankkikaa joku mulle apua, mä pyydän. Tehkää jotain asian eteen, koska mä en itse siihen pysty.
Apua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti